Askeleita perheenä: 2020

perjantai 27. maaliskuuta 2020

1,5-vuotiaan kuulumiset

Hurjaa, että tämän vuoden aikana, kesän jälkeen, juhlitaan Vivianin 2-vuotissynttäreitä ! Aivan hullua ajatella, että meidän perheen vauva on jo 1,5-vuotias. Vaikka Vivianhan on kyllä jo niin iso tyttö. Hän osaa pukea hanskat käteen, huivin kaulaan ja pipon päähän, lisäksi hän puhuu jo oikein selvästi, kahden sanan lauseilla.
Meidän kuopus on kyllä kehittynyt hurjaa vauhtia verrattuna sisaruksiinsa. Vivian alkoi tämän vuoden alussa tuottamaan sanoja ihan hurjalla vauhdilla ja nyt hän puhuu jo kahden ja jopa kolmen sanan lauseilla ja meillä ei kotona hiljaisia hetkiä enää ole. Hän ymmärtää oikeastaan kaiken mitä hänelle puhutaan ja osaa myös vastata hienosti ainakin "joo" tai "ei". Lisäksi hän moikkaa päiväkodissa aina kavereitaan, esimerkiksi "moi Iida". Niin suloista kun tällainen meidän pieni kääpiö tuottaa ymmärrettävää puhetta.
Puheen kehityksen lisäksi myös motoriikka kehittyy kovaa vauhtia, neiti esimerkiksi potkii palloa ja juoksee. Lisäksi kiipeily on ihan parasta. On se vaan niin huimaa seurata näiden pienten ihmisten kehitystä. Uusia mittoja ei ole kun Vivian ei ole vielä päässyt neuvolaan, kun oli kipeänä. Mutta eiköhän piakkoin sinnekin päästä.
Vivian käyttää 80-92cm vaatteita, vähän valmistajasta riippuen. Vaipoissa ollaan vielä 5-koossa, mutta seuraavat paketit on jo ostettu isompana. Tuttia neiti syö edelleen lähinna unilla, mutta suurissa harmeissa tai kipeänä myös päivisin. Ja autossa tietysti on tutti, että kuski pystyy keskittymään ajamiseen eikä huutamiseen.
Vivian on meidän perheen pieni hurjapää ja hän on kietonut koko perheensä pikkusormensa ympärille. Hän on todella kovapäinen edelleen ja uskon että tämä oma vahva tahto tästä vaan lisääntyy. Meillä kutsutaan neitiä välillä leikkimielisesti demoniksi, hän kun keksii kaikkia ihmeellisiä jekkuja.
Hän on oikein kiltti toisia lapsia kohtaan ja tykkää kaikista. Hän leikkii mielellään sisarustensa kanssa. Lempileluja on duplot, autot, eläimet ja soivat lelut. Vivian rakastaa myös kirjoja, hän selaa niitä itse ja haluaa että hänelle luetaan niitä useita päivässä.

Sellainen on meidän 1,5-vuotias neiti. Kerron neuvolakuulumiset sitten kun sinne päästään.

Tiia


sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

My Little Pony-synttärit suunnitteilla

Meidän keskimmäinen täyttää pian 4-vuotta ja hänen synttärit järjestetään poniteemalla, tytön toiveiden mukaan. Meidän juhlasuunnitelmat on hieman muuttuneet vallitsevan tilanteen vuoksi, eli läheskään kaikki ei tule paikalle ja pienessä nuhassa/yskässä meille ei myöskään voi tulla.
Emme voineet koko juhlia siirtää, koska tyttö on niitä niin odottanut, mutta juhlitaan pienellä porukalla ja vietetään toiset juhlat sitten kesällä, jos tilanne rauhoittuu. Nyt kuitenkin koristeisiin ja suunnitelmiin.
Tilasin taas Synttärikuninkaasta kaikki juhlatarvikkeet. Kakku ja kuppikakut meille tulee taas leipomosta ja voileipäkakku lasten isomummilta, itse teen sitten parsakaalipiirakan ja ehkä nakkipiiloja. Karkkeja ja keksejä tulee tietty myös, mutta muuten mennään vähän suppeammalla valikoimalla kun ei voi tietää tarkkaa osallistujamäärää. Leipomotilaustakin jo pienensin, ettei meille jää kokonaista kakkua pakkaseen.

Lahjaksi tyttö on toivonut prinsessoja ja poneja, tietysti. Meiltä vanhemmilta hän tulee saamaan kaksi barbieta ja isojen petivaatteet, niitä hän on kinunnut jo aika kauan.
Meillä on nyt lautasia, mukeja,servettejä ja lusikoita ihan liikaa, mutta säästetään ne sitten juhliin nro. 2. Oletteko te joutuneet siirtämään tai perumaan jotain hauskoja juttuja nyt koronan vuoksi?

Tiia

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Normaali arki jatkuu

Voihan korona... Vaikka korona on todellinen ja vakava asia, niin alkaa silti tulemaan uutisoinnit jo korvista ulos. Ja hieman myös jo ärsyttää, että kauan tämä kaikki kestää, kuukauden vai vuoden..?
Meidän perhe jatkaa ihan normaalia arkea, tosin ei liikuta töiden ja päikyn lisäksi kun ruokakaupassa. Meidän perheelle on välttämättömyys tehdä töitä niin kauan kun niitä vaan on. Koko talous romahtaisi, jos ei yhtäkkiä enää olisi töitä. Helppoa se olisi jos tuet ja palkka juoksisi vaikka istuisi kotona, mutta meidän perheessä näin ei ole. Työt on tehtävä, jos haluaa perheensä elättää ja asuntolainan maksaa, ja ylipäänsä pitää oman asuntonsa.
Me emme muutenkaan ole hysteerisiä tämän asian suhteen, eletään päivä kerrallaan ja pestään vieläkin enemmän käsiä ja jäädään kipeinä kotiin. En jotenkin voi uskoa, että koko Suomi voisi edes mennä kiinni, yhteiskunnan pyörittämiseen tarvitaan kuitenkin aika paljon muitakin ihmisiä kun vain sairaanhoitajat ja kaupan myyjät. Voisiko vaikka aikaa siirtää suoraan kesäkuulle, niin elämä olisi helpompaa :)
Meillä lapset siis jatkaa päiväkodissa, kunhan heidän yskä ja nuhaisuus hellittää. Normaali arki jatkuu täällä koronasta huolimatta. Onko teidän arkeen tullut muutoksia koronan vuoksi?

Tiia

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Aurallinen migreeni

Blogi ja instagram on ollut aika hiljaisia viime aikoina. Ja oikeastaan koko puhelimen/tietokoneen käyttö muuhun kun työhöni on ollut minun kohdalla vähäistä. Tähän syynä on ollut pahat migreenikohtakset. Viime viikko meni oikeastaan kokonaan migreenin kanssa kamppaillessa, kun kahden päivän kohtauksen jälkeen oli yksi hyvä päivä ja migreeni saapui uudelleen kylään.
Minulla on siis ollut aurallinen migreeni jo ala-asteelta saakka, mutta en ole ikinä käyttänyt siihen kun perus särkylääkkeitä, enkä yleensä edes niitä, koska ne ei auta mihinkään. Olen siis vain kärsinyt kohtaukset, koska en pysty kunnolla nielemään tabletteja ja pelkään jatkuvaa lääkitystä, koska en muistaisi tabletteja ottaa kuitenkaan.
Nyt en enää aio vain kärsiä, koska elämä vaikeutuu kohtausten vuoksi aika paljon. Lasten kuskaaminen, työmatkat, päätetyö, lasten hoitaminen ja normaali kodinhoito on kohtauksen vuoksi lähes mahdotonta. Niinpä varasin itselleni Mehiläiseen neurologille ajan, katsotaan jos saisin kunnolliset ja toimivat lääkkeet vihdoin käyttööni. Kuukauden päästä selviää sitten enemmän, palaan varmasti aiheeseen vielä uudelleen täällä blogissa.
Uskon, että pystyn lääkkeetkin jotenkin ottamaan kun on omasta hyvinvoinnista kyse. Ja kyllähän sitten puhelimen muistutukset toimii, jos jatkuvan lääkityksen saan. Itselleni pahinta migreenissä on ehdottomasti aurat, koska näkeminen on vaan niin tärkeää ja se aika kun ei näe kunnolla on hirveää. Lisäksi välillä kohtauksiin kuuluu käsien puutuminen, puheen tuottamisen ongelmat ja oksentelu, jotka nekin on hirveitä. Näiden kaikkien lisäksi ihan se kahden päivän päänsärkykin on todella rasittavaa kun mitään ei pysty tekemään ilman kipuja.
Minun kohdalla ei ole vieläkään 20 vuoden aikana löytynyt mitään yhtä syytä, mistä kohtaukset johtuvat. Eniten itse epäilen kirkkaita ja välkkyviä valoja (varsinkin aurinko) ja stressiä. Suklaata epäilin yhdessä vaiheessa ja olin kauan sitä ilman, mutta se ei auttanut.

Toivotaan, että nämä tästä helpottaa ja että kallis lääkärikäynti kannattaa. Kertokaa ihmeessä kommentteihin, jos teillä on samasta kokemuksia.

Tiia

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Opiskelu, työ ja perhe, voiko tämän saada toiminaan?

Kävin tiistaina ammattikoulun valintapäivässä, ja minut toivotettiin tervetulleeksi opiskelemaan vaikka jo heti ensi viikolla. Tähän en kuitenkaan voinut lähteä, mutta elokuun lopussa alkaa siis minulla opiskelut. Olin hakenutkin vasta syksyn aloitukseen, koska silloin vanhin lapsi on jo koulussa ja tarvitsee maksaa vain kahden lapsen pidemmistä päivähoitopäivistä. Alan siis opiskella liiketoiminnan perustutkintoa paikkakuntani ammattikoulussa. Olemme miehen kanssa muuten tavanneet samassa amiksessa ja valmistuttu ammatteihin siellä.
Syksyllä arki siis muuttuu meillä paljon, vaikka opiskelu tapahtuukin monimuotona, eli näillä näkymin vain yksi päivä viikossa on lähiopetusta. Mutta tytöt joutuvat olemaan päiväkodissa pidempää päivää, koulupäivinä jopa 9h, muinakin päivinä 7-8h että ehdin käydä töissä ja opiskella lisäksi. Meidän lapsethan kyllä tykkää päiväkodista paljon, että en usko pidempien päivien vaikuttavan heihin paljoakaan.
Tobiashan joutuu sitten minun koulupäivinä kulkemaan itse taksille ja taksilta kotiin päivän päätteeksi, mutta eiköhän hänkin tule pärjäämään oikein hyvin, niin hän ainakin itse sanoo. Hieman hirvittää 2km yhdensuuntainen matka, ainakin talviaamuina kun on pimeää ja ei voi polkupyörällä mennä, tosin jos ensi talvi on yhtä lumeton, niin sittenhän ei mitään ongelmaa olekaan :) Paitsi se pimeys tietysti.
Mutta sitten se kysymys, voiko tämän yhtälön saada toimimaan..? Ainakin se vaatii kaikilta osapuolilta paljon, itse joudun varmasti tinkimään yöunista, että saan iltaisin rauhassa tehdä koulujuttuja. Ja saatan joutua vielä koulupäivien jälkeen menemään töihin, jos tarve vaatii. Mutta tosin kaksi vuotta on aika lyhyt aika ja jos sen jälkeen saan enemmän vastuuta töissä ja enemmän palkkaakin niin eiköhän me selvitä. Lapset ainakin sopeutuu kaikkeen todella hyvin ja nopeasti ja enköhän itsekin äkkiä saa asiat sujumaan. Motivaatio on ainakin vielä korkealla.
Nyt olisi kiva kuulla teidän kokemuksia, oletteko opiskelleet ja työskennelleet samaan aikaan..? Kuinka se on sujunut? Ja jos olette vielä silloin olleet perheellisiä niin kiinnostaa kokemukset vielä enemmän.

Tiia

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

7-vuotiaan dinosynttärit

Meillä vietettiin viikonloppuna esikoisen 7-vuotis synttäreitä. Teemaksi valikoitui dinot ja sen mukaisia juttuja juhliin hommattiin. Läheskään kaikki ei päässyt paikalle, mutta oli ehkä kivakin juhlia välillä vähän pienemmällä porukalla, vaikka kyllä meillä silti ääntä täällä riitti. Tarjottavia tosin jäi yli aika reilustikin ja pakastin melkein puolikkaan täytekakun.
Tarjolla meillä oli parsakaali-fetapiirakkaa, karjalanpiirakoita, nakkipiiloja ja voileipäkakkua. Makeina oli leipomon virheen vuoksi juustokakku, (kun aluksi piti olla kääretorttua) ja täytekakku suklaakakkupohjalla ja mango/valkosuklaamoussella. Lisäksi tietty nameja, keksejä ja sipsiä.
Juhlat oli oikein onnistuneet ja poika sai paljon ihania lahjoja, mm. kirjoja, rahaa, vaatetta, legoja ja taistelurobotit. Lahjakortin ja rahojen kanssa mennään lähipäivinä kauppaan ja hän kuulemma ostaa nerf-pyssyn itselleen. Loput rahat laitetaankin taas säästöön.
Seuraavat juhlat onkin jo vähän yli kuukauden päästä kun Liljah täyttää jo 4-vuotta. Hänelle tulee prinsessa, frozen tai ponijuhlat kuulemma :)

Tiia

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Esikoinen täyttää 7-vuotta

Meidän esikoinen on huomenna jo 7-vuotias. Hänet on ilmoitettu kouluunkin jo tammikuun puolella. Lisäksi hänellä on oma puhelin, hän osaa lukea ja kirjoittaakin jo. Ihan hurjaa ajatella että meidän ensimmäinen vauva on muka jo seitsemän.
Tänä vuonna järjestettiin toista kertaa kaverisynttärit päikkykavereille ja ne oli viime viikonloppuna. Paikalle kutsuttiin jopa 12 kaveria, mutta heistä vain puolet saapui paikalle, mikä oli äidille aika helpotus.. Me mentiin kaverijuhlat ihan rennolla meiningillä, ei järjestetty mitään ohjelmaa ja tarjollekin laitettiin vaan karkkia, sipsiä ja keksejä, viime kerrasta opin että ei ne lapset mitään syö. Viimeksi koko porukalle tärkeintä oli leikki ja kotiin saatu lahjapussi ja niin oli tälläkin kerralla.
Tobias ei meinannut millään keksiä teemaa juhliinsa, mutta ehkä tuo Heureka vierailu hieman auttoi ja teemaksi valikoitui dinot. Joten ostin erilaisia dinosaurusjuttuja juhliin, lautasia, mukeja ja servettejä.

Nyt viikonloppuna on sitten sukulaisille järjestettävät juhlat ja niihin tottakai panostetaan täytekakulla ja muilla makeilla ja suolaisilla herkuilla. Varmaan mennään samalla kaavalla tarjoiluissa kun on ennenkin menty, eli voileipäkakkua, karjalanpiirakoita ja parsakaalipiirakkaa. Makeina sitten täytekakkua ja karkkeja, ehkä keksejä ja jotain muuta makeaa leipomusta.
Sellaisia suunnitelmia meidän esikoisen juhliin. Minkä ikäisiä esikoisia teiltä löytyy ?

Tiia

torstai 6. helmikuuta 2020

Pippuriset kirjat

Kaupallinen yhteistyö Perhekupla ja Pippurinen kustannus

Saatiin testiin Pippurinen kustannukselta heidän ensimmäinen kirjansa Pippa Pippuri ja keltainen mekko. Pippurinen kustannus on pieni lasten kirjoihin keskittynyt kustantamo. He haluavat tuoda arkeen hieman pippuria, mielikuvitusta ja taikaa sekä haluavat tarjota satumaisia luku- ja kuuntelukokemuksia lapsille. Pippurinen kustannus siis julkaisee Pippa Pippuri-sarjaa, johon kuuluu kirjoja ja äänikirjoja.
Saatiin konkreettisen kirjan lisäksi kuunneltavaksi heidän yksi äänikirjansa Pippa Pippuri ja keskeneräinen leijona. Meidän tytöt tykkäsi molemmista saduista oikein paljon, ja isompi ainakin tajusi, että taitaa itsekin olla välillä hieman pippurinen. Äänikirjassa oli ainoastaan se huono puoli, kun tytöt odotti kuvia tai sivujen kääntelyä ja niitä ei ollutkaan. Tämä oli siis ensimmäinen äänikirja minkä tytöt ikinä kuunteli, siksi heillä oli hieman ennakkoluuloja.
Pippa Pippuri-sarja kertoo pippurisesta pienestä tytöstä, joka kiukustuu helposti, jos asiat ei mene niinkuin hän haluaa. Kun hän kiukustuu, hän polkaisee jalkaa ja huutaa: Pippuri minut valtaa, nyt tarvitaan taikaa! Silloin polkaisu pysäyttää kaiken ja kun kukaan ei huomaa, hän polkee jalkaa uudestaan ja matkustaa omaan keltaiseen satumaahan. Satumaassa Pippa saa tehdä mitä haluaa eikä kukaan määrää häntä. Lisää Pippa Pippurista löydät täältä.
Kaikki Pippurinen kustannuksen tuotteet löydät täältä ja heidän sivuiltaan löytyy myös kivoja värityskuvia. Suosittelen näitä kaikkia Pippa Pippuri-kirjoja noin 3-6 vuotiaille tytöille etenkin, koska meidän poika ei ainakaan näistä niin innostunut vaikka nämä kirjat on kyllä niin ihanasti kuvitettu, että kyllä kuvat ainakin kaikkia kiinnostaa.
Oli todella kiva päästä tutustumaan ihan uuteen kirjasarjaan ja pieneen, yhden äidin pyörittämään kustantamoon. Näistä kirjoista tuli meidän tyttöjen suosikkeja heti ja aiotaan kyllä ostaa heidän uusi maaliskuussa ilmestyvä kirja Pippa Pippuri ja leikkikaveri.

Luetaanko teillä usein kirjoja? Entäs oliko Pippa Pippuri ennestään teille tuttu?

Kiitos yhteistyöstä
Perhekupla
Perhekupla Facebookissa
Pippurinen kustannus
Pippurinen kustannus Facebookissa

Tiia
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...