perjantai 29. marraskuuta 2019

Joululahjaperinteitä

Ihan pian on jo joulu, ihanaa! Lahjaostoksia on jo tehty ja vielä pari viikkoa ennen joulua päästään miehen kanssa kaksin ostoksille, tosin uskon ettei sieltä enää mitään tartu matkaan, mutta ihanaa päästä viettämään hieman aikaa kaksin. Juoda rauhassa kupit kahvia ja fiilistellä ostoskeskuksen jouluista tunnelmaa.
Mutta nyt niihin lahjoihin ja siihen kuinka meidän perheessä lahjajutut hoidetaan. Meillä on omien lasten lisäksi suvussa 10 lasta, joille lahjat saa ostaa. Puhun saamisesta, koska lahjojen ostaminen ja antaminen on ihanaa! Eli ei ole pakkopullaa minulle tämä juttu. Näistä lapsista kolme on miehen suvun puolella ja loput minun suvussa, vaikka pari minun suvun lasta on yhteisiä kummilapsia kyllä. Minä siis hoidan lahjat minun suvun puolelle ja mies oman suvun lapsille.
Meidän suvussa lahjat ostetaan ainoastaan lapsille, aikuisille saatetaan antaa suklaarasiat, mutta ei muuta ja tietty omat vanhempamme antaa rahaa lahjaksi meille aikuisille lapsille. Ja omille lapsille me vanhemmat ostetaan noin 3 pakettia, muille aina yksi.
Pidän sellaisena sopivana hintana meidän perheen tuloille maksimissaan 30e/lahja, kummilapsille saattaa välillä ostaa kalliimpaakin, mutta harvemmin. Omille lapsille raja on 200e/lapsi, tänä jouluna esim lapsille ostetaan puhelin, nukkekoti ja leikkikeittiö, joten nämä vie jo puolet jokaisen lahjasummasta. Aika harvoin meillä kuitenkin menee tuota maksimisummaa.
Ja minä yleensä hoidan omien lasten lahjat myös, mies hoisi tänä vuonna kyllä puhelinasian. Näin ollaan aina toimittu niin miksi toimivaa asiaa vaihtamaan, jos itseltä loppuisi rahat kesken lahjaostojen niin tottakai mies sitten maksaisi myös.
Tietysti ostetaan myös miehen kanssa toisillemme lahjat, mutta tänä vuonna päädyttiin siihen että ostetaan kunnon Dysonin varsi-imuri yhdessä, se on tällä hetkellä tarpeellisempi kun muu roina.

Kuinka paljon te käytätte rahaa lasten lahjoihin? Kuinka monelle te ostatte lahjat?

Tiia

maanantai 18. marraskuuta 2019

Miten päiväkodin aloitus on sujunut?

Nyt on päiväkoti alkanut meidän pienimmälläkin ja olisi aika kertoa kuinka se on sujunut. Voin heti alkuun kertoa, että äitiä hirvitti ja hirvittää hieman edelleen. Vivian on vaan meidän perheen vauva, joten tuntui todella pahalta jättää hänet päiväkotiin. Lisäksi oli todella outoa tehdä töitä yksin ja rauhassa, tehdä ruoka ja muut pikaiset kotityöt yksin ja ajaa autolla yksin. Huh, on se vaan iso muutos. Itse en tietenkään näitä tunteita pienelle näyttänyt, vaan käyttäydyin neutraalisti kokoajan.
Ensimmäisenä päivänä kun päiväkotiin päästiin niin Vivian roikkui huoneen portissa haalari päällä ja odotti vain, että pääsee leikkimään. Riisuttiin päälivaatteet ja vietiin kaikki tavarat paikoilleen ja pestiin kädet. Nostin tytön portin yli ja hän jäi seisomaan siihen, katsoi kun eräs täti toi hänelle autoja leikittäväksi. Laskin vielä toisen istumaan, että kynnys mennä autoleikkiin olisi vieläkin pienempi, konttaamalla uskaltaa kulkea kunnolla toisin kun kävellen. Vivian ei edes katsonut minuun päin, joten kysyin hoitajalta, että poistunko vain ja sain luvan lähteä. Sanoin heippa ja vilkutin, Vivian kääntyi minuun päin, mutta jatkoi leikkiä. Odotin vielä hetken tuulikaapissa, että tuleeko itku ja ei tullut !
Toisena päivänä tyttö lähti yhtä innokkaasti leikkeihin mukaan, pieni itku tuli kun näki että poistuin tuulikaappiin, mutta itku loppui lähes heti, jäin taas hetkeksi nimittäin odottamaan, että mitä tapahtuu. Kolmantena päivänä meni heti leikkeihin mukaan, ei huomioinut äitiä ollenkaan. Neljäntenä päivänä konttasi yhden tädin luo ja jäi siihen istumaan, katsoi vaan kun vilkutin ja poistuin. Viidentenä päivänä meni vauhdilla leikkimään, eikä huomioinut äitiä ollenkaan. Eli viemistilanteet sujui jo ensimmäisellä viikolla todella hyvin.
Toinen viikko jatkui samaan malliin, ei mitään ongelmia Vivianin jättämisessä päiväkotiin. Jokaisena päivänä lähtee hoitajien kanssa käsi kädessä katsomaan leluja ja katsoo vain kun vilkutan heipat. Tietysti uskon, että vaikeitakin päiviä tulee, olihan Liljahkin viimeiset kolme kuukautta niin, että itki joka päivä kun hänet päiväkotiin jätin, vaikka päiväkotia oli takana jo 2 vuotta. Mutta aloitus on kuitenkin aina vaikein niin siksi on kiva kun se on sujunut näin hyvin.
Muutenkin Vivian on viihtynyt päiväkodissa tosi hyvin, ei vierasta ketään, syö ruokaa aivan hirveitä annoksia kuulemma :) Ja nukkuu hyvin päiväunet, ainoastaan yksi päivä oli, että neiti nukkui vain tunnin. Mutta uskon, että hän tottuu päiväkodin rytmiin noissa uniasioissa todella nopeasti. Lisäksi hän on tykännyt ulkoilla kovin, ekoina päivinä vähän istuskeli ja katseli meininkiä, mutta loppuviikko oli mennyt oikein riehakkaasti ulkona.
Kun tytön hakee niin hän on aina todella keskittynyt leikkeihin ja kun huomaa äidin niin lähtee kovalla vauhdilla konttaamaan luokseni. Pienen pieni itkukin on parissa hakutilanteessa tullut, mutta siitä innolla kuitenkin lähtee kotiin.
Illat kotona on sujunut myös ihan hyvin. Hieman enemmän neiti kiukkuaa juuri äidin perään, mutta se oli odotettavissakin. Lisäksi yöt omassa sängyssä on hieman häiriintyneet ja hän nukkuu parhaiten vieressä ja siis tottakai pääseekin viereen, jos ei yöstä muuten meinaa tulla mitään.
Olen niin helpottunut kun kaikki on sujunut niin hyvin. Päiväkodin henkilökuntakin on niin ihanaa ja luottavaisin mielin jätän meidän kaikki lapset aina hoitoon. Mitenkäs muilla asiat sujuu päiväkodissa ? Ja jos on muita vasta-alkajia, niin kuinka on lähtenyt käyntiin ?

Tiia

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Mitä pienelle lapselle päiväkotiin mukaan?

Meille nämä päiväkodin aloitukset on jo tuttua puuhaa, onhan tämä Vivianin päiväkodin aloitus jo kolmas meidän perheessä. Nyt kirjoittelen siis ylös mitä tämä pienin tarvitsee päiväkotiin mukaan.
Vaipat
- Meillä on pyydetty teippivaippoja ja niitä käytetään vielä kotonakin. Eli vaippapaketti kannattaa päiväkotiin viedä niin ei tarvitse jatkuvasti muistaa viedä lisää vaippoja.

Sadevaatteet
- Eli kurahousut, sadetakki, kurahanskat, vuorelliset kurahanskat ja saappaat +villasukat saappaisiin.
Vaihtovaatteet
- Olen näillä pienillä pitänyt aina päiväkodissa vähintään kahta vaihtovaatekertaa. Vahinkoja kun heille sattuu enemmän kuin isommille.

Tossut
- Vivianilla on vielä niin pieni jalka, että meidän kaikki tossut on hieman isoja, mutta viedään ne silti mukana. Jarrusukkia käytetään muutenkin, joten ne on sitten jalassa jos tossut tippuu.
Reppu
- Meidän lapsilla on aina ollut päikyssä reput, vaikka ei kuljeteta niitä joka päivä kotiin. Ainoastaan viikonloppuisin viedään jotain kotiin niissä. Vivianille ostettiin aivan ihana peura reppu Skip Hopilta.

Unilelu ja tutti
- Tämä on tärkeä ainakin pienimmille. Aina pitää olla joku unilelu mukana. Ja meillä Vivian ainakin vielä alkuun tarvitsee tuttia, joten sekin pitää päiväkotiin viedä.
Sään mukaiset vaatteet
- Näillä tietenkin lähdetään aamulla kotoota. Eli haalari, kengät, pipo, hanskat ja kaulahuivi, näin talvella/syksyllä. Muita ylimääräisiä asusteita pidetään valmiina päikyssä, eli jotain erilaisia pipoja, hanskoja ja kypärämyssyjä, että on sitten erilaisille keleille valinnanvaraa.
Välihaalari
- Haalarin alle lämmikettä kylmempiin päiviin. Meillä on äitiyspakkauksen villahaalari ja fleecehaalari, viedään varmaan ne molemmat niin saa hoitajat päättää kumpaa käyttää. Lisäksi viedään vielä huppari, jota voi myös käyttää haalarin alla.
Sitten loppuun vielä tärkeä muistutus, eli nimikoi kaikki vaatteet/tavarat mitä päiväkotiin viet. Hoitajien on helpompi löytää näiden pienien tavarat kun voi nimilapusta tarkistaa, he ei voi muistaa kaikkien vaatteita ulkoa. Meillä käytetään nimikointiin tarroja, joko Tarramaan tai Tarramonsterin valikoimista.

Unohtuiko listalta jotain ?

Tiia

maanantai 11. marraskuuta 2019

Isänpäivä 2019

Isänpäivä on nyt jo juhlittu, mutta ajattelin tulla silti vielä hieman siitä kirjoittamaan. Isänpäivä on meille yhtä tärkeä kuin kaikki muutkin juhlapäivät, ainakin näin synkän marraskuun keskellä on ihana juhlia hieman. Minusta juhlia ei voi koskaan olla liikaa, joten yritetään kaikkia pyhäpäiviä yms jotenkin juhlistaa.
Isänpäivänä meillä on perinteenä koota runsas aamupala isille ja sen jälkeen käydä herättämässä hänet lahjojen kanssa. Tänä vuonna lapset oli päikyssä tehnyt avaimenperän omasta kädenkuvasta, heijastimen ja jalanjälkitaidetta. Itse ostin miehelle isi-paidan, Nivean lahjapakkauksen ja Dick Johnsonilta sellaisen lahjapaketin, missä oli pallivaha, Vitun hyvä kahvi, joku maski ja rasva. Mies oli tyytyväinen lahjoihin, ei osteta mitään kallista isän/äitienpäivänä, vaan ennemmin käytännöllistä.
Aamupalan jälkeen vietettiin vain aikaa perheen kanssa, ei päästy uloskaan kun satoi niin kovin. Lähdettiin haudoille ja sieltä lasten ukin luokse lounaalle. Nähtiin minun kaikkia sisaruksia perheineen ja tietysti isääni, jolle olin ostanut ukki-paidan. Ukin luona oli runsas ja maistuva lounas ja jälkiruuaksi kahta erilaista kakkua, kyllä maistui. Lounas venyi iltaan asti, ja kotona ei ehdittykkään enää muuta kun syödä iltapala ja laittaa lapset nukkumaan.
Meidän isänpäivä oli siis oikein onnistunut ja rento. Oli ihana nähdä omia sisaruksia ja isääkin vapaa-ajalla eikä vain töissä.

Toivottavasti muidenkin isänpäivä meni kivasti :)

Tiia

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Naantalin kylpylä syksyllä

Meidän perhe suuntasi pyhäinpäivänä Naantalin kylpylään. Oltiin varattu yksi yö kylpylässä, että päästään vielä rentoutumaan ennen arjen kunnollista aloitusta. Käytiin siis kylpylässä juuri ennen kuin Vivianin päiväkoti alkoi.
Tällä kertaa vietettiin siellä vain yksi yö, koska kesällä ollaan menossa sinne koko perheellä kahdeksi tai jopa kolmeksi yöksi, kun pitää päästä Muumimaailmaan ensimmäistä kertaa ja katsomaan lasten isomummon lapsuuden maisemia sota-ajalta. Toiveissa on että voitaisiin yöpyä kolme yötä, että ehdittäisiin tekemään muutakin kun uimaan. Yksi yö kylpylässä on ihan liian vähän, mutta rikkoo kuitenkin arjen todella kivasti.
Lähdettiin lauantaina aamulla ennen kymmentä ajelemaan Naantaliin päin. Vivian sai nukuttua aamupäiväunet ja Liljah taisi myös nukahtaa takapenkille. Ajettiin ensin Raision Myllyyn, koska tarkoituksena oli käydä ensin vähän shoppailemassa ja lounaalla siellä. Mylly on muuten oikein viihtyisä kauppakeskus, vaikka ollaankin vasta kaksi kertaa käyty niin silti tykätään kovin.
Myllyssä kierreltiin muutamia kauppoja, H&M:stä löydettiin pojalle uusi talvipipo ja äidille rintaliivejä, Lindexillä shoppailtiin Liljahin kanssa kahdestaan ja sieltä löytyi tytöille samisteluun mekot, Liljahille samaa kuosia vielä legginsit ja Vivianille paita ja legginsit. Liljah oli ihanaa shoppailuseuraa, ensiksi hän kysyi, että "äiti mitä tarkoittaa shoppailu" ja sen selitettyäni hän olisi halunnut ostaa lähes kaikki lastenvaatteet. Eikä ainoastaan itselleen vaan hän löysi enemmän vaatteita sisaruksilleen. Meillä oli niin täydellinen äiti-tytär-hetki, että :)
Käytiin myös syömässä, American dinerissa, jossa on muuten todella hyvät hampparit. Tosin palvelu ei pelannut tällä kerralla ollenkaan, olimme olleet valmiita noin 30min ja tarjoilijoita ei näkynyt missään, joten lopulta kyllästyttiin ja käytiin tiskillä maksamassa. Meidän lapset kyllä huusi siihen malliin, että olisi tarjoilijoiden pitänyt huomata, että ollaan lähdössä. Alettiin myös pukemaan ulkovaatteitakin päälle, mutta silti ei mitään liikettä tarjoilijoilla. Pari perhettä jopa poistui ennen kun tilasivat, koska palvelu oli niin hidasta. Lisäksi aika iso osa asiakkaista lähti maksamaan ruokia tiskille, mikä ei kyllä mielestäni kuulu ravintolaan. No mutta onneksi ruoka maistui ja plussakortilla sai vielä 20% alennustakin.
Syömisen ja ostosten jälkeen käytiin vielä Prismassa ostamassa huoneeseen pientä syötävää ja juotavaa. Sitten ajeltiinkin jo Naantaliin ja siellä kylpylään. Kylpylässä kaikki sujui taas niin kuin pitääkin, me vain rakastetaan tuota kylpylää, siellä osataan ottaa kaikki huomioon ja asiakaspalvelu on niin hyvää. Päästiin heti huoneeseen ja siitä valmistauduttiinkin aika nopeasti allasosastolle. Isoissa altaissa ei ehditty kauaa olemaan, koska Vivianille tuli todella äkkiä kylmä. Joten pulikoitiin ulkoaltaassa ja suuri osa sitten porealtaissa, näin Viviankin viihtyi.
Uimisen jälkeen mentiin Tammikellariin syömään ja sielläkin oli taas niin hyvää ruokaa. Lapsetkin jaksoi hyvin syödä, tosin Vivian oli niin nälkäinen ja väsynyt, että huusi ja kiukutteli aika paljon, mutta kukaan ei katsonut meitä kieroon tai mitään, saimme silti samanlaista palvelua kuin muutkin ja syötiin ruokamme loppuun. Ruuan jälkeen käytiin vielä tutkimassa lasten leikkihuonetta ja siellähän viihdyttiin niin hyvin, ettei uimaan enää illalla jaksettukaan mennä. Viviankin piristyi leikkihuoneessa ja kun huoneeseenkin päästiin niin hän valvoi vielä hyvän tovin.
Aamulla sitten hotellien paras osuus, eli aamupala ja voi vitsit kun ne vaan on niin hyviä aina. Meidän lapsetkin söi todella hyvin ja monipuolisesti. Vivian maisteli oikeastaan ihan kaikkea ja Liljah söi isot annokset leipää, kananmunaa ja vesimelonia. Tobiaskin söi hyvin, mutta hän on hieman pieniruokaisempi kun meidän tytöt. Aamupalalta mentiin vielä allasosastolle ja siellä oli niin hiljaista ja tyhjää, että viihdyttiin siellä toista tuntia.
Uimisen jälkeen olikin aika pakata tavarat ja lähteä kotia kohti. Tuota Naantalia ja kylpylää tulee aina ikävä kun sieltä lähtee. Sieltä on myös haikea lähteä, sinne voisi vain jäädä. Meidän lapset myös nauttii olostaan niin täysillä siellä, toivottavasti he joskus aikuisena vie omia perheitään sinne, niin kuin minua on lapsena sinne viety ja nyt itse vien omaa perhettäni sinne lomalle.

Oletteko muut käyneet Naantalin kylpylässä, jos niin mitä pidätte paikasta ?

Tiia

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Päiväkotiin tutustumassa

Ollaan nyt Vivianin kanssa käyty kolmena päivänä tutustumassa päiväkotiin. Päikky on tuttu paikka minulle jo kuuden vuoden ajalta, mutta Vivianille hieman vieraampi. Niinpä käytiin muutamana päivänä vähän leikkimässä tulevassa ryhmässä.
Ekana päivänä oltiin sisällä noin tunti muiden lasten leikeissä mukana. Vivian oli hieman varovainen, eikä paljon muiden lasten tai hoitajien kanssa leikkinyt. Istuskeli vain äidin lähellä.
Toisena päivänä oltiin ensimmäinen tunti sisällä leikeissä mukana ja silloin Vivian jo kiinnostui leluista ja siitä mitä muut touhusi. Toinen tunti oltiin ryhmän ulkoilussa mukana ja siellä Vivian viihtyi oikein hyvin. Väsymys vain alkoi painaa, joten ei jääty lounaalle vielä silloin.
Kolmantena päivänä sitten oltiin melkein kolme tuntia tutustumassa. Aluksi taas sisällä, sitten ulkona ja lopuksi vielä ruokapiirissä ja lounaalla. Tämä kolmas päivä meni taas helpommin ja kivemmin kun ekat kerrat. Uskon, että Vivian tulee viihtymään päikyssä hyvin, kunhan alkujärkytyksestä on selvitty.
Kaikki neljä lastenhoitajaa Vivianin ryhmässä on tuttuja jo Liljahin ajoilta sieltä ryhmästä, joten luottavaisin mielin jätän pienen sinne. Tosin hieman huono aloitusaika meillä, kun kolme pientä aloittaa siellä samana päivänä. Mutta eiköhän se silti suju hyvin.
Huomenna päiväkoti ja uusi arki sitten vihdoin alkaa. Palataan siis päiväkodin aloitukseen vielä erikseen.

Tiia
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...