sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Vivian 2kk ja neuvola

Vivian on nyt 2kk ikäinen ja ehdittiin käymään neuvolassakin. Kaikki oli hyvin ja neiti kasvaa niinkuin kuuluukin. Pituutta oli nyt 59,1 cm ja painoa 5660 g. Päänympärys oli 38,7cm.
Neiti oppi 2kk päivänään jo kääntymään selältä vatsalleen. Lisäksi hän kohottaa päätään jo oikein hyvin vatsalla ollessaan ja menee kyynärnojaan, vai miksiköhän sitä sanotaankaan. Hän on kyllä todella jäntevä tapaus.
Muutenkin vauva-arki on oikein sujuvaa. Turhat kiukut on oikeastaan loistanut poissaolollaan ja neiti nukkuukin hyvin. Yhdet 8h unetkin on kerran nukuttu. Yleensä yöt menee kuitenkin kahdella syötöllä niin, että ensimmäinen unipätkä on 5-6h ja toinen sitten 3h. Loppuaamusta toinen saattaa nukkua sitten vielä tunnin verran. Alkupätkä nukutaan omassa sängyssä, loppuyö vieressä.
Ruokailut sujuu edelleen puoliksi tissillä ja puoliksi pullolla. Korviketta menee ehkä 300ml päivässä, en ole ikinä oikeastaan laskenut, annan tytön syödä niin paljon kun haluaa.

Vivian on myös alkanut juttelemaan ja hymyilemään oikein urakalla. Lisäksi oma kieli on ihan super ja sitä näytetään usein.
Vaatteissa käytetään 62 kokoa ja vaipoissa kokoa 3. Neiti kylpee kerran viikossa ja se on hauskaa! Ekoja nauruja vielä odotellaan, mutta eiköhän nekin jo pian kuulu.

Sellaiset kuulumiset tällä kertaa. Vivian on oikein ihana ja helppo vauva, vaikka osaa hän olla hankala ja äänekäskin. Ihanaa sunnuntaita !

Tiia

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Kastejuhla

Vivianin kastejuhlaa vietettiin tosiaan lauantaina. Kaste tapahtui kylämme kirkossa ja kahvitilaisuus järjestettiin sitten viereisessä seurakuntasalissa. Samoissa tiloissa oli myös Liljahin ristiäiset. Kummeiksi valikoitui hyvä ystäväni, isoveljeni sekä miehen isoveli.
Seurakuntatalolle saatiin avain jo perjantaina ja päästiin laittamaan tila melkein valmiiksi jo perjantai iltana. Lisäksi tarjottavat vietiin kaikki jo perjantaina paikanpäälle. Tarjolla meillä oli 2 eri voileipäkakkua, kasvispiirakkaa, karjalanpiirakoita ja munavoita, mokkapaloja, porkkanakakkua ja täytekakkua. Lisänä oli keksejä ja nameja. Juomina kahvi ja mehu.
Kaikki tarjottavat tilasin valmiina yhdestä pitopalvelusta, karjalanpiirakat ja munavoi oli lasten isomummin tekemiä. Itse ei siis tarvinnut tehdä mitään ja se oli kyllä paras vaihtoehto tässä elämäntilanteessa. Saatiin keskittyä ainoastaan juhlapaikan koristeluun ja valmisteluun, ei tarvinnut stressata sitä, että maistuuko tarjoilut.
Veljeni, eli Vivianin kummisetä piti juhlassa huolen, että tarjottavat riitti ja kaikkea oli kokoajan tarjolla. Tämä auttoi meitä vanhempia suunnattomasti, loppusiivouksetkin hoitui kivasti kummin avulla.
Juhla oli oikein onnistunut, kirkossa Vivian oli hieman kiukkuinen, mutta loppujuhla meni lähinnä eri syleissä nukkuen. Kaikki tarjottavat maistui ja reilusti jäi vielä ylikin. Kaiken lisäksi suuri osa kutsutuista pääsi paikalle, joka on tietysti aina mukavaa.
Löysin muuten Mustavalkoista-blogista ihanan idean siihen, miten vieraat saa viihtymään sen pienen hetken, kun pöytä katetaan valmiiksi. Nimittäin täytettävä Terveiseni vauvalle-paperi. Kopioin samat tekstit mitkä oli Emminkin tyttären ristiäisissä ja oli oikeasti ilo huomata kuinka moni vieras täytti omat terveiset Vivianille. Ollaan niistä kyllä todella iloisia ja kiitollisia, on tytön sitten kiva isona niitä lueskella.
Kaikinpuolin oli onnistuneet ja ihanat juhlat. Lisäksi Vivian sai tietysti hurjan määrän ihania lahjoja, joista ajattelin postata sitten toisella kertaa.

Tiia

lauantai 17. marraskuuta 2018

Hän sai nimekseen...

Me juhlimme parhaillaan tyttäremme kastejuhlaa, mutta paljastetaan neidin nimi jo täälläkin. Nimen valinta oli hieman haasteellista, vaikka se oli suunnilleen mietittynä jo ennen raskautta. Pieniä muutoksia nimi koki matkanvarrella, mutta lopulta saatiin tytölle ihana nimi.

Alkuun ensimmäinen ja kolmas nimi katsottiin kalenterista ja selaamalla erilaisia nimiä. Näihin ihastuimme ensinäkemältä. Toinen nimi tuli suvusta, mutta sen halusimme vaihtaa toiseen kun kesällä kävi ilmi, että veljenikin lapselle tuli toiseksi nimeksi sama nimi eli Helvi. Meillä oli toiseksi nimeksi myös vaihtoehtona Helmi, mutta sen tiputimme pois.

Täydellisen etunimen kilpailijaksi löysin erittäin vahvan vaihtoehdon, mutta lopulta mies sai valita kumpi nimi otetaan, joten hän valitsi sen mikä oltiin ensin valittu. Etunimeksi oli siis toisena vaihtoehtona Vienna ja rakastan tätä nimeä edelleen. Lisäksi itse pyörittelin päässä muun muassa Miljaa, Minkaa, Viannaa ja Emilietä. Kolmas nimi pysyi alusta asti muuttumattomana.

Meidän kolmas murunen on siis nimeltään...
Kuva: Sara Vares Photography

Vivian Hilda Eleonora

Hilda nimi tulee edelleen minun suvusta, hieman kauempaa vain. Hilda oli nimittäin mummoni mummo, eli aika pitkälle sukupuussa mentiin. Vivian ja Eleonora on vain erittäin kauniit nimet mihin ihastuttiin heti, niitä ei löydy tietääksemme suvuistamme.

Siinä ne on, meidän kolme rakkainta Tobias, Liljah ja Vivian.
Tiia

maanantai 12. marraskuuta 2018

Isänpäivä

Miehen ensimmäinen isänpäivä kolmen lapsen isänä alkoi sunnuntai aamulla jo seiskan aikaan. Itse heräsin lasten kanssa jo puoli 7 aikaan ja aloin valmistamaan aamupalaa.
Tällä kertaa mentiin helposti ja nopeasti-tyylillä, niinkuin meillä usein tehdään. Aamiainen sisälsi siis pekonia, kananmunaa, leipää, kahvia ja kaupan valmista kakkua. Kun aamupala oli valmis niin mentiin koko poppoo herättämään isiä lasten tekemien lahjojen kanssa.
Tobias oli tehnyt automagneetin ja Liljah oli painanut oman kädenjäljen laattaan. Itse ostin miehelle t-paidan ja ison rasian karkkia. Kun lahjat oli avattu, siirryttiin aamiaiselle, mikä maistui vaatimattomuudesta huolimatta oikein hyvältä.
Olin varannut aamupäiväksi meille pöydän isänpäivälounaalta ja sinne suunnattiinkin lasten ukin, isomummin, enon ja serkun kanssa. Ruoka oli oikein hyvää ja vauvakin nukkui mukavat 4 tunnin päikkärit.
Haudoilla ei ehditty käymään, joten kävin tänään vauvan kanssa minun ukin haudalla viemässä isänpäiväkynttilät. Meidän isänpäivä sujui siis oikein hyvin. Pääasiahan on, että isit ja lapset nauttii päivästä. Meillä ainakin ruoka kelpasi iseille ja lapset tykkäsi kun heidän tekemiä lahjoja kehuttiin.

Kai teidän isänpäivä sujui myös hyvin ? Mitä teidän pienet oli iseille askarrellut ?

Tiia

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Millainen on meidän 6-viikkoinen vauva?

Hän osaa...

Mahamakuulla nostaa päätä ylös ja kannatella päätään aika pitkänkin aikaa.
Syödä nyrkkejään, ja tämä ei ole äidistä yhtään kiva taito.

Hän tykkää...

Olla tissillä ja muutenkin syödä, syöminen on parasta.

Viettää aikaa sylissä ja mielellään aina mahallaan äidin mahan päällä.

Seurailla isosisarusten leikkejä.
Imurin, liesituulettimen, kuivurin yms. äänistä, silloin nukutaan parhaiten!

Nykyään matkustaa autossa, ainakin silloin kun nukkuu.
Hän ei tykkää...

Tutista! Vaikka ollaan kuinka yritetty niin tutit ei kelpaa eikä pysy suussa kuin hetken.

Olla yksin. Aina pitää saada olla seurassa ja kaikessa mukana.

Hän nukkuu...

Yöt oikein hyvin. Eka pätkä nukutaan useimmiten omassa sängyssä, loppuyö äidin vieressä. Ensimmäinen unipätkä kestää 4-5h ja toinen yleensä 2-3h, sen jälkeen nukutaan jos nukutaan.
Päiväunia milloin sattuu, ainakin automatkat menee suurimmaksi osaksi nukkuen. Päikkärit kotona ollessa kestää 15min-2h ja niitä nukutaan usein tai ei ollenkaan.

Hän syö...

Erittäin hyvällä ruokahalulla aina.

Rintamaitoa 3-6h välein ja lisäksi lähes jokaisella syöttökerralla myös korviketta noin 60ml. Syöttöjen välissä neiti saa myös korviketta, jos nälkä iskee.
Hän käyttää...

Vaatteissa 56-62 kokoja, ei mene kun muutama päivä niin on kaikki 56cm vaatteet liian pieniä.

Vaipoissa Liberon 2-kokoa vielä yhden paketin loppuun. Sitten aletaan käyttää jo 3-kokoa.

Sellainen on lyhyesti kerrottuna meidän rakas vauveli. Käytiin neuvolalääkärilläkin ja kaikki oli niinkuin pitääkin. Nyt odotellaan vaan ristiäisiä, että saadaan alkaa puhumaan vauvasta nimellä.

Tiia
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...