perjantai 24. lokakuuta 2014

Syy

Nyt olisi aika kertoa teille syy siihen pitkään blogitaukoon. Eli minulla oli ihan järkyttävän huono olo. Oksensin neljä viikkoa putkeen, mikään ei pysynyt sisällä hetkeä kauempaa. Minullahan siis tietenkin oli raskauspahoinvointia, niinkuin edellisessäkin raskaudessa. Tämä oli se syy miksi blogi oli niin kauan hiljainen. Olin vaan niin väsynyt, etten jaksanut mitään ylimääräistä.

Meille oli tulossa vauva ! Sitä oli odotettu ja toivottu, vaikka meillä tärppäsikin heti ekalla yrittämällä. Olimme niin onnellisia. Ja koska olin niin huonossa kunnossa etten melkein pystyssä pysynyt niin jouduimme kertomaan asiasta lähimmille sukulaisille aika aikaisessa vaiheessa. Kaikki muutkin olivat onnellisia puolestamme.

Olimme tietysti niin varmoja, että kaikki menee hyvin, koska olihan edellinenkin raskaus päättynyt onnellisesti. Toisin kuitenkin kävi tällä kertaa. Olin viikolla 12+2 kun verinen vuoto alkoi. Vuoto oli todella niukkaa ja mitään kipuja ei ollut. Pelästyimme ! Soitin neuvolaan, josta sanottiin, että on varmaan ihan harmitonta ja pyydettiin odottamaan ultraa.

Ultra sitten vihdoin oli kun olin viikolla 13+0. Olimme jo ehtineet miettiä, että mitä jos raskaus onkin mennyt kesken. Ei kuitenkaan siihen uskottu kovin paljon. Minä sentään yritin valmistautua pahimpaan, mutta en siinä onnistunut kyllä yhtään. Ultrassa pystyin olemaan suht tyynesti sentään.

Siellä selvisi, että sikiö vastaa viikkoja 8+4 ja sydän ei lyö. Kun näin ruudulta liikkumattoman ja pienen ihmeellisen näköisen sikiön, tiesin heti, että kaikki ei ole kunnossa. Tiesin jo tietenkin etukäteen miltä sikiön pitäisi näyttää noilla viikoilla, koska olin Tobiaksen samoihin aikoihin nähnyt. Ja meidän vauva ei ollut lähellekään sellainen.

Tunne oli kamala ! Kun olin saanut lääkkeet yms jutut mukaan ja pääsimme huoneesta pois, romahdin täysin ! Miten noin pienen ihmisenalun menettämisestä voi tulla niin kamala olo ? Itkuja itkettiin ja paljon. Sukulaisille yritettiin kertoa ilman kyyneliä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tunne on aivan kamala, sanoinkuvaamaton. Luulen että vain saman kokeneet pystyy ymmärtämään mitä tässä on käyty läpi.

Jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisin tässä vaiheessa tullut esittämään ultrakuvia ja hehkuttamaan onneamme. Mutta tällä kertaa joudunkin kertomaan teille huonoja uutisia. Ja halusin todella jakaa tämän täällä kaikille. Kirjoittaminen helpottaa ainakin omaa oloani.

Kaikki on kuitenkin nyt ihan hyvin. Ja heti kun on mahdollista niin tietysti yritämme uutta vauvaa. Toinen lapsi on erittäin toivottu ja toivotaan, että seuraavalla kerralla kaikki menisi hyvin. Tässä lohduttaudutaan sillä, että onneksi meillä on jo Tobias. Toinen lohduttava tekijä oli se, kun sikiö oli niin pieni eikä näyttänyt vauvalta vielä ollenkaan.

Haluan tähän loppuun vielä sanoa, että keskenmeno voi todellakin tapahtua ilman minkäänlaisia kipuja ja vuotoa voi olla erittäin niukasti. Ainakin siis tällaisessa tapauksessa, jossa sikiö on kuollut jo aiemmin, eikä ole itsestään tullut ulos. Joten ehdottomasti kaikki vaan lääkäriin tarkistamaan asia, jos pientäkin vuotoa esiintyy !

Tiia

maanantai 20. lokakuuta 2014

Kuulumiset

Ajattelin pitkästä aikaa tulla tänne höpöttämään meidän kuulumisia. Tosiaan bloggailu on ollut vähän tauolla ja yritän parhaillaan saada kirjoitusintoa takaisin. Tässä lyhyen ajan sisällä on tapahtunut niin paljon kaikkea, ettei yksinkertaisesti voimat ja aika vaan ole riittäneet bloggailuun. Ja edelleen syyn kerron teille kyllä, mutta ihan vielä ei ole sen aika.
Nyt niihin kuulumisiin sitten. Tobiashan on jo tullut vuoden ja 8kk ikään, hurjaa ! Ja hänestä on tullut jo niin iso poika. Uusia sanoja on taas opittu paljon, mm: muumi, takki, ukki, anna, moi, oho ja paljon paljon muita. En edes muista enää kaikkia sanoja :D
Uusi ihan hitti juttu on Muumit ! Niitä Tobias jaksaisi katsoa vaikka kuinka paljon. Ja ainakin sen tunnarin kuuntelu tabletilta on ihan parasta. Ja toinen yrittää kovin laulaa mukana; maaamamamaa paapapapaaaa ! :) Ja aina kun Tobias haluaa katsoa muumeja, hän alkaa laulamaan tota muumi laulua. Ihana<3

Muutenkin laulamisesta ja tanssimisesta on tullut tosi kivoja juttuja. Ja tietysti poikamaiseen tapaan kaikki lelut on pyssyjä ja huudetaan "pampam", vaikka toinen ei ole pyssyä ainakaan kotona nähnytkään. Mistä lie sitten tuollaiset oppii !
Toinen lemppari juttu on puhelimeen puhuminen ja sinne melkeenpä kokoajan huudetaan "moi". Aina kun joku sanoo "moi" tms. jota Tobias osaa jo sanoa, niin hän matkii. Suloista. Samoin heti herättyään hän sanoo joko oho tai moi.

Tobias on ollut nyt yhteensä neljä viikkoa pois päiväkodista. Ensin kolme viikkoa sen vesirokon takia ja sen jälkeen päiväkoti oli viikon kiinni. Tänään sitten palattiin reippaasti päiväkotiin :) Onneksi Tobias muisti paikan ja jäi sinne kiltisti.

Tobiaksesta nyt oikeastaan on eniten kerrottavaa. Muuten koko perheellä menee hyvin ja odotetaan jo innolla joulua ja kaikkea muuta kivaa ! Viikonloppuna meillä oli kahdet juhlat, ensin isoveljeni synttärit ja sen jälkeen Tobiaksen kummitädin vauvan nimenantojuhlat :) Ihana pieni prinsessa olikin ! Ja Tobias niin nauttii kun on jotain menoja ja paljon ihmisiä :)

Syksykin on jo ehtinyt tulemaan ja jopa pieniä pakkasiakin on jo ollut. Ja ainiin, saatiin omista omenoista hilloakin tänä vuonna, nam ! Niin ja meillä on taas ongelma, että mitä puetaankaan ulos päälle ! On se vaan vaikeeta kun vaatekaapit pitää laittaa neljä kertaa uusiksi vuoden aikana :D

Miten muilla on syksy lähtenyt käyntiin ?

Tiia

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Postaustoiveita

Täällä alkaa olemaan ideat aika vähissä. Tarkoitan siis tietenkin postausideoita.
 
Nyt siis kysynkin teiltä lukijoilta mistä haluatte lukea ?
Toiveita otetaan vastaan ja yritetään myös toteuttaa :)
Mitkä aiheet kiinnostaa ? Mitä tykkäätte lukea ?
Ihan kaikkia toiveita postauksiin liittyen saa laittaa tuonne kommenttiboksiin :)
Myös ihan yleisesti saa antaa palautetta koko blogista !
Rakentavaa kritiikkiäkin.
Pitäkäähän kuitenkin asiallinen linja, roskaposti jää julkaisematta !
 
Kiitos etukäteen !!
 
Tiia

tiistai 7. lokakuuta 2014

Vesirokko

Meillä ollaan sairastettu vesirokkoa jo kaksi viikkoa. Ja edelleen sairastelu jatkuu. Muutama viikko sitten päiväkodissa sanottiin, että siellä on liikkeellä vesirokkoa ja tietysti se lähes heti olikin meidän pojassa.
Onneksi ollaan vältytty kuumeelta ja muiltakin oireilta. Mitä nyt ihan pientä kiukuttelua on silloin tällöin ollut :) Ja hieman on poika ollut yliväsynyt, kun ei suostu nukkumaan päikkäreitä :D Näppyjä on aika vähän, mutta niitä on tullut vielä muutama päivä sitten lisää. Ja aika paljon ne ainakin kutiaa. Ostimme kyllä apteekista jotain vesirokkovoidetta, ja se onkin ihan hyvin auttanut kutinaan.
Tobiaksen päiväkotiin paluu taitaa siirtyä ensi viikkoon. Hän on jo nyt ollut kaksi viikkoa pois hoidosta. Onneksi tässä taudin aikana äitini eli Tobiaksen mummo oli meillä hieman yli viikon, joten Tobiaksella oli seuraa, eikä tarvinnut viikkoon tulla äidin mukana töihin. Ja muutenkin oli kiva kun nähtiin mummoa pitkästä aikaa.
Tobiaskin oppi siinä viikon aikana hurjasti lisää sanoja ! Uusia sanoja on mm. piilo, pois, piirtää, setä, täti, tyttö. Ehkä täällä kohta puhutaan jo vähän enemmänkin :)

Miten kauan muiden lapsilla on ollut vesirokko ? Ja minkä ikäisenä ovat sen sairastaneet ?

Tiia
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...